Lakkiaisista
Lakkiaiset tulivat ja menivät. Juhla olikin yllättävän mukava—olin odottanut mielettömän tylsää ja virallista seisontaa. Ne olivatkin sitten lähinnä pienimuotoiset open houset.
Lahjoja tuli aika kivasti, mutta huomasin arvostavani eniten niiden ajatusta. Minut valtasi halu välittää kaikille miten paljon arvostin heitä, että he ovat elämässäni. Aika klisee, mutta siltä minusta tuntui.
Jatkot alkoivat Hermannissa asuvalla Kristalla. Hänen, hänen pikkusiskonsa Annan ja Annan poikaystävän Paulin kämppä on aika näky (ja haju). Kamaa ja vaatteita kasoissa JOKA puolella. Heidän kaksi uroskoiraa myös haisevat todella voimakkaasti, joten istuimme suurimman osaksi aikaa ulkona vaatteiden ja huonekalujen peittämällä parvekkeella. Joimme ostamani Dos Dedos -tequilapullon odottaessamme Inkaa, Fatia ja Niseitä.
Ahtauduimme jälleen Markun pieneen autoon ja ajoimme keskustaan. Ensimmäiseksi suuntasimme Makasiineille, mutta visiitti jäi lyhyeksi. Niseillä oli jotain peliä jonkun pojan kanssa, joka olikin Hesperiassa Pussyssa. Pussy olikin ihan okei, ja ilta välähti ohi kuin Lumier-pätkä. Ehkä onneksi? Muistan nimittäin elävästi Requiem for a Dream -kokemuksen, jossa valot ja pauhaavat äänimaisema sulautuivat yhdeksi eläväksi efektivirraksi. Muistan myös hien, joka kasteli liian ison valkoisen pukupaitani ja sinapinvihreän pukuni. Puku oli muuten sama joka minulla oli päällä peruskoulun päättäjäisissä.
Sunnuntai oli ihan hirveä. Pussyn jälkeen menin Krunaan Misun kaverille Lindalle kun muut jatkoivat Nosturiin. Aamu meni okei, mitä nyt sekavassa mielentilassa. Loppupäivän vietin syvässä horroksessa. Onnistuin loukkaamaan Mummia kun jaksanut/kyennyt esittelemään hänelle edellisenä päivänä saatuja lahjojani.
Neiti A oli taas meillä yötä, mutta poikkeuksellisesti oli minun vuoro nukkua huonosti. Lasketaankohan Neiti A helluntaiheilaksi? Mitäköhän hän itse siihen sanoisi…
---
There are 3 other entries posted on this day.
