|
|
|
|
|||
|
|
|
|||
|
||||
|
||||
|
||||
|
perjantai, syyskuu 13, 2002 Frank Gehry oli taannoin puhumassa lasipalatsissa. En itse ehtinyt paikalle mutta kyllä Rakennustaiteen museon näyttely antoi myös hieman mielikuvaa siitä, minkälaista työpaikkaa Esa-Pekalle oikein tehdään.
tiistai, syyskuu 10, 2002 Viime viikko taisi olla pisin hiljainen jakso Suodattimessa ikinä. Minulla on writer’s block (tai mikä se suomeksi onkaan). Tavallaan se on aika ironista: minä olen aina hehkuttanut miten matala kynnys weblogin kirjoittamiseen on. Osa sanattomuudestani liittyy ympäristötekijöihin. Asunnottomana uudessa kaupungissa ja ilman omaa konetta ei paljoa ehdi surfaamaan (joka on tärkeä osa kirjoitusrutiiniani), mutta kirjoitettavaa luulisi olevan vaikka kuinka paljon ilmankin ylenpalttista koneen ääressä notkumista. Uudet virikkeet ensikädessä stimuloivat ulosantia. Mutta sillä on myös rajansa: kun virikkeitä on liikaa, menee niiden käsittelemiseen paljon (tiedostamatonta) energiaa. Jo yliopistomaailman saloihin perehtyminen on on osoittaunut aika vaativaksi. Kun esittelypuheissa hehkutetaan yliopiston ainutlaatuisuutta aikaisempiin oppi-instituutioihin verrattuna (“lukiossa opiskelun vain sanottiin olevan vapaata, täällä se on sitä oikeasti, kukaan ei tule penäämään perääsi”), on se käytännössä tarkoittanut ainakin sitä, että kukaan ei pysty antamaan selvää vastausta suoriin kysymyksiin; aina on joku muu, jonka puoleen pitää, saadakseen täydellisen vastauksen, myös kääntyä. Onneksi jotkut jaksavat opiskelujamme kronikoida. Onnistuinpa jopa pääsemään kuvaankin Villen kanssa. Taka-alalla näkyvät myös muutama bileisiin mukaan tuomani ulkopuolinen: Cride, Make ja Eeva, heh.
keskiviikko, syyskuu 04, 2002 Lentoemännäksi haluava teini venytti leikkauksella pituuttaan 10 senttiä. Pelottavaa.
tiistai, syyskuu 03, 2002 Tänään oli ensimmäinen “koulupäivä”. Niin jännittävää kuin opiskelun aloittaminen, uuteen kaupunkiin muuttaminen ja uusien ihmisten tapaaminen on, se ei muuta sitä, että esittelykierrokset, joita tämä koko viikko tulee olemaan, ovat pohjimmiltaan aika tylsiä. Tarkkaavainen lukija huomasi Kvetchin kuolleen. Tunnettujen saittien lopettaminen antaa verkolle ainakin aikaperspektiiviä. Päivittäisessä käytössä harvemmin miettii netin historiaa, mutta silloin tällöin tajuaa, kuinka paljon onkaan muuttunut vuosien varrella.
Vanhemmat kirjoitukset löytyvät arkistoista. |
|
|
